Belluno (, latinaksi Belum, ) on kaupunki Veneton alueella Koillis-Italiassa. Belluno on Bellunon maakunnan pääkaupunki ja Itä-Dolomiittien alueen tärkein kaupunki. Se sijaitsee noin 100 kilometriä Venetsiasta pohjoiseen. Kaupungissa on vajaa 36 000 asukasta (vuonna 2017), jolloin se on Valbellunan väkiluvultaan suurin paikkakunta. Se on yksi Bellunon Dolomiittien kansallispuiston 15 kunnasta.
Bellunon perustivat paleovenetsialaiset ja noin toisella vuosisadalla eaa. siitä tuli osa Rooman valtakuntaa. Roomalaiset tunsivat paikan nimellä Bellunum. 300-luvulla jaa. siitä tuli osa longobardien ja 700-luvulla osa frankkien aluetta. 900-luvulla se siirtyi aatelispiispan hallintaan. Keskiajalla se oli aluksi kaupunkivaltioiden ulkopuolinen seutu, joka perheiden välisten kiistojen jälkeen liittyi vapaaehtoisesti Venetsiaan vuonna 1404. Ranskalaiset valtasivat kaupungin sodassa vuonna 1797, ja se siirtyi Itävallan keisarikunnalle vuonna 1813 ja edelleen osaksi Italian kuningaskuntaa vuonna 1866.
Keskeisiin elinkeinoihin kuuluvat maatalous ja turismi. Kaupungin tunnetuimpia rakennuksia ovat 1500-luvulta peräisin oleva, vuoden 1873 maanjäristyksen jälkeen osin uudelleenrakennettu katedraali Duomo di Belluno (vuodesta 1980 myös nimellä Basilica cattedrale di San Martino); renessanssityylinen prefektuurin rakennus Palazzo dei Rettori (1491–96); San Stefanon kirkko (1980–86); ja museon ja taidegallerian sisältävä Palazzo dei Giuristi (1664).
